Koonti luetuista kirjoista

maanantai 4. syyskuuta 2017

Yyteet

Rönkä, Matti (2017): Yyteet. Gummerus. E-kirja, vastaa painettuna 251 s.

”Miltä Tuntematon sotilas näyttäisi, jos sen päivittäisi vuoteen 2016 ja työpaikalle?

Ville Koskela toimii esimiehenä pienessä IT-firmassa, Varma-Datassa. Koskela on company man, joka työpaikan juhlissa viihtyy ennemmin oman tiimin kuin johdon pöydässä. Vanhan toimarin vetäytyessä paikalle ilmestyy moderni johtaja Lammio. Pian ei firman pakuja enää niin vain lainailla eikä kahvia kannella pahvimukeissa omille työpisteille. Pienten arjen taistelujen taustalla vilahtelee kuitenkin koko ajan kaksikirjaiminen peikko, YT. Osa porukasta kestää, osa karkaa, kaikki eivät selviä hengissä loppuun saakka.
 

Yyteet on tiukka yhteiskunnallinen kommentaari, jota lukiessa saa itkeä ja nauraa. Rönkä löytää työelämän hiertymät ja lautumat ja kirjoittaa niistä viisaasti ja terävästi. Kuten Koskelansa, Rönkä välttää yksisilmäisyyden karikot, sanoo kun on aihetta mutta pitää lopulta aina kaverista huolta.”

Huono henkilömuisti taitaa tässä tapauksessa olla onni, koska ei ole mitään mielikuvaa minkälainen on Tuntemattoman Koskela, Lammio tai Rokka. Voisivat aivan hyvin olla Erkki, Pertti tai Jouko jostain toisesta kirjasta, joten tartuin tähän kirjaan ilman ennakkokäsityksiä.

Yyteet kuvaa mielestäni hyvin tätä aikaa. Toimisto-jargon jauhaa ja joka päivä on ylitettävä itsensä, kehityttävä, oltava valmis muuttumaan jos ei muun niin pelkän muutoksen itsensä vuoksi. Eteenpäin mennään sellaisella vauhdilla kuin joku ajaisi puukon kanssa hallituksen jäseniä takaa. Tavoitteet, strategiat ja organisaatiokaaviot muuttuvat nopeammin kuin ehtii sanoa: "Joo, otan kopin tästä".

Kirjan Varma-Data on toiminut vuosia samalla hyväksi havaitulla, luotettavalla ja vakaalla, tavalla. Venettä ei ole mitenkään keikutettu. Muutoksen kouriin joudutaan, kun firman perustanut toimitusjohtaja päättää eläköityä ja uutena toimitusjohtajana aloittaa varsinainen rottwailer Tanja Lammio. Lammion missiona on yhdessä konsultin kanssa tuoda firma tähän päivään ja vauhti on sellainen, että deadline muutokselle on ollut eilen.

Lammion myötä niin muu johto kuin työntekijätkin joutuvat matalapaineen kouriin ja mukaan mahtuu yksi fuusiokin. Irtisanomisuhka leijuu koko ajan kuin Damokleen miekka päiden päällä, ja Koskelan johdolla porukka käsittelee tilanteita pitkälti mustan huumorin keinoin. Kuten oikeassakin elämässä, niin jotkut tilannettaan pohdittuaan päätyvät tekemään omat ratkaisunsa ja joku lopullisenkin.

Rankankin herjan heiton alta nousee kuitenkin havahtuminen siihen, että kohta joku pitkään yhdessä töitä tehneestä porukasta saattaakin puuttua. Tunnustetaan, että jokaisella on omat kotkotuksensa mutta yhtä kaikki, jokainen on omana itsenään ollut tärkeä osa työyhteisöä. Työkavereita katsoo ihan uusin silmin, kun kenenkään läsnäolo työpaikalla ei ole enää itsestään selvää.

Toisaalta kirjasta tulee esiin se miten uudet ihmiset integroituvat nopeasti porukkaan ja lähtenyt jättää aukon vain hetkeksi. Lähteneitä ei varsinaisesta unohdeta, mutta rivit työpaikalla järjestyvät nopeasti uudestaan ja hommat jatkuvat.

Loppukaneetiksi vielä ote kirjasta: ”Mutta yyteet ovat nerokas keksintö. Ne muuttavat paskamaiset päätökset persoonattomiksi. Johtaja ne tekee, mutta kun kierrätetään yyteen kautta, niin siitä ei tule henkilökohtaista. Kaikki voivat vain pahoitella että voi, voi, tämmöistä se vain on.”

Jälkisanat:

Kirja on sujuvasti kirjoitettu ja itsessään ikävää asiaa käsitelty osuvan huumorin keinoin. Tästä saa vertaistukea jos/kun sitä vähintään seuraavan 20 vuoden aikana tarvitsee.

Ei kommentteja: