Koonti luetuista kirjoista

maanantai 16. lokakuuta 2017

Onnentyttö

Knoll, Jessica (2017): Onnentyttö. Suom. Päivi Pouttu-Deliere. Bazar. E-kirja, vastaa painettuna 463 s.

”Ani FaNelli on saavuttanut kaiken. Hänellä on upea työpaikka, komea ja rikas kihlattu ja vaatehuone täynnä kalliita muotiluomuksia. Kuvankauniin pinnan alla piilee kuitenkin synkin mahdollinen menneisyys. Ani pääsee näyttämään koko maailmalle saavuttamansa onnen, kun dokumenttiryhmä pyytää hänet kertomaan oman versionsa vuosia aikaisemmin maineikkaassa Bradleyn koulussa tapahtuneesta viiltävästä ja väkivaltaisesta tapahtumasta. Hän pyytää ryhmän jopa taltioimaan viimeisen silauksen elämänsä muodonmuutoksessa: omat häänsä.

Onni saattaa kuitenkin olla kääntymässä, sillä väkivaltaisten salaisuuksien paljastaminen uhkaa tuhota kaiken sen, mistä Ani koittaa pitää kiinni kynsin hampain. Kiiltokuvamainen pinta alkaa rakoilla Anin joutuessa kasvokkain pahimpien pelkojensa kanssa. Hänen täydellinen elämänsä on täydellinen valhe.”

Tämä kirja on ilmestymisestään asti tullut vastaan Facebookin mainoksissa, kirjauutuuksia esittelevissä sähköposteissa sekä nettikirjakauppojen etusivuilla. Esittelyteksti ei ole houkutellut minua millään tavalla, mutta kun kirja oli taas kerran silmieni edessä kirjakaupan kassalla, niin päätin ostaa tämän kirjapiinaajani.

Kirjan kertojana on Ani (TifAni) FaNelli, 28-vuotias The Women’s Magazinen toimittaja, joka haluaa upottaa veitsen sulhasensa Luken vatsaan. Sinänsä merkillinen halu, koska Ani on sillä hetkellä täysin vapaaehtoisesti valitsemassa Luken kanssa tavaroita heidän häälahjalistalleen.

Tyrmistyttävä alku hyytyy kuitenkin heti. Anin elämän tärkein asia on pärjätä naisten keskinäisessä nokittelussa. Keinoja on monia, kuten itsestään ja habituksestaan huolehtiminen sekä terävä kieli. Ani haluaakin olla kaikkea muuta kuin amerikkalainen perus-Kate ja Luken roolina on mahdollistaa Anin elämäntyyli.

Nykyhetken rinnalla tarinassa valotetaan 14 – vuotiaan TifAnin kouluaikaa Bradley schoolissa sekä niitä tapahtumia, jotka lopulta johtavat koulussa tapahtuneeseen väkivaltaiseen tragediaan. Poliisitutkinnassa TifAniin kohdistuu vahva epäilys jota ei kuitenkaan voida näyttää toteen, mutta tutkinta mustaa nuoren TifAnin maineen.

Reilu vuosikymmen myöhemmin Anilla on ainutkertainen mahdollisuus puhdistaa nimensä ja luonnollisesti Ani käyttää tilaisuuden hyväkseen. Dokumentin purkituksen jälkeen Anissa jokin nyrjähtää, hän peruu häät ja purkaa kihlauksen. Nahan luomiseen käytettyä Lukea ei enää tarvita ja Ani ottaa taas käyttöön koko etunimensä TifAni.

Kirjan juoni, samoin kuin koko tarina on mielestäni heppoinen pintaraapaisu. Tarinan elementit on nähty niin elävässä elämässä kuin monissa kirjoissa sekä elokuvissa, mutta mitäänsanomattomuus ei johdu siitä. Tämä tarina on hengetön. Kerronta on siloteltua, suoraviivaisen pelkistettyä ja henkilöt jäävät etäisiksi. Kirjailija ei ole saanut henkilöitä eloon.

Tarinassa myös asioiden taustoittaminen jää alkutekijöihinsä, joten tästä syystä etenkin tragediaan johtaneet tekijöiden motiivit jäävät käsittämättömän köykäisiksi. Teko on mielestäni täysin suhteeton itse tarinan kanssa, joten taustalla on täytynyt olla paljon muuta joka jää täysin lukijan oman mielikuvituksen varaan.

Jälkisanat:

Reese Witherspoon ilmoittaa kirjan kannessa: ”Yksi niistä loistavista tarinoista, joita et pysty laskemaan käsistäsi hetkeksikään.” Reese Witherspoonin tuotantoyhtiö on ostanut kirjan elokuvaoikeudet, joten pidän Reeseä jäävinä kommentoimaan kirjaa.

Ei kommentteja: