Koonti luetuista kirjoista

tiistai 5. joulukuuta 2017

Niemi

Hurme, Juha (2017): Niemi. Teos. E-kirja, vastaa painettuna 448 s.

”Jokunen tovi alkuräjähdyksen jälkeen, astronomisten, geologisten ja sen sellaisten sattumien seurauksena, Telluksen pohjoisella pallonpuoliskolla alkoi törröttää niemi. Sitten tulikin vuosi 1809, ja siinäpä oikeastaan koko tarina olisikin, ellei tuolle 14 miljardin vuoden aikajänteelle mahtuisi joitakin niin kohottavia kuin askarruttaviakin episodeja, joiden kertomisesta saattaa olla lukijalle hyötyä ynnä huvia. 

Niemi on maailmankaikkeuden kulttuurihistoria à la Juha Hurme. Kustantamon pihistelyn vuoksi teos keskittyy tuon mainitun niemennökön ympäristöön, toki vertaillen sen saavutuksia eurooppalaiseen ja laajempaankin hengentuotantoon. Venäjän vallan aika ja Suomen tasavallan historia on siis jätetty pois.

Hurmeen tutkain löytää aina uutta jo muka tiedetystä. Taiteilijan ja tieteilijän yhdistelmäkatse paikantaa niemen ylivertaisesti käännetyimmän tekstin satojen vuosien takaa, pureutuu kansanrunouteen ilman Kalevalan välikättä ja näyttää niemen perusteellisen kansainvälisyyden jo ajalta ennen ristiretkiä. Uskonkiihko ja typerä isottelu eivät ole kirjoittajalle suuressa arvossa, sivistys, kulttuuri ja uuden keksiminen ovat. Juha Hurmeen Niemi ei ole vielä Suomi, mutta sellaisia piirteitä, juuria ja juonteita siinä on, jotka saattavat vaikuttaa tutuilta.”

Ihan ensimmäisenä totean, että tämän vuoden Finlandia-voittaja ei ole perinteinen romaani, vaan enemminkin tietokirja täyttä dynamiittiä. Teos on aivan loistava, puhekielellä kirjoitettu ja nykyajan ilmaisuilla väritetty perinpohjainen katsaus niin maailmankaikkeuden kuin ihmiskunnan syntyyn sekä kehitykseen siitä alkaen, kun maailmankaikkeudesta olemassa oli vain:”olematon piste, joka oli aivan vähän roiskunut yli. Se oli siis eräänlainen tahra, joka oli kuitenkin niin pieni, ettei sen päälle mahtunut edes yhtä enkeliä istumaan.”

Evoluution ja sivilisaation kehityksen rinnalla seurataan Niemeä (nyk. Suomea) ja niemeläisiä (nyk. suomalaisia) suhteutettuna maailmanlaajuiseen mittakaavaan. Minuun iskevällä huumorilla ja pilke silmäkulmassa käydään läpi niin tiede, taide, kielen kehitys, uskonnot, uskomukset sekä paljon muuta. Teos päättyy Ruotsin ja Niemen 700-vuotisen liiton purkautumiseen ns. Suomen sodassa 1809 ja kirjailija toteaa:”Heipä hei, Ruotsi. Det var skönt. Ja kiitos niistä yli tuhannesta lainasanasta, jotka saimme kielemme aivan keskeisille paikoille.” Viimeisen lauseen luettuani olin sanaton, kirja on aidosti mykistyttävän hieno!

Kirjailijan tietomäärän täytyy olla käsittämättömän suuri, jotta hän on voinut ammentaa sieltä kaiken tämän maailman- ja ihmiskunnan kehitystä koskevan yksityiskohtaisen tiedon, samoin kuin sopivat runot, otteet ja lainaukset. Vielä käsittämättömämpää on se, että miten kaikki tämä tiedon määrä on nivottu, jäsennetty ja järjestetty kronologiseen järjestykseen, joka kuljettaa lukijan läpi vuosituhansien:”Voit olla 21-vuotias nuori kotka ja jalassasi on tuliterät patiinit, mutta jokainen kehosi atomi on 13,8 miljardia vuotta vanha ja kiiltävät buutsisi ovat samaa taattua vintagea.”

Jälkisanat:

Luin kirjaa myös työmatkoilla ja jokaisella bussimatkalla jostain kumpusi merkillinen halu nousta seisomaan ja ilmoittaa bussilastilliselle ihmisiä: ”Kuulkaa, aion nyt lukea teille otteita Juha Hurmeen teoksesta Niemi!” En toki tehnyt tätä, mutta pakottava tarve jakaa välittömästi hienoksi ja hauskaksi kokemansa teksti antaa kuvan lukukokemuksesta. Jos tämäntyyppinen tieto tuntuu yhtään kiinnostavalta, niin lue Niemi!

Ei kommentteja: