Koonti luetuista kirjoista

perjantai 12. tammikuuta 2018

Koodinmurtaja

Mai, Jia (2017): Koodinmurtaja. Suom. Rauno Sainio. Aula Co. E-kirja, vastaa painettuna 356 s.

”Kun Erikoisyksikkö 701 värvää ihmelapsi Rong Jinzhenin koodinmurtajaksi, rappeutuneen suolakauppiassuvun mustan lampaan äpäräpojasta kuoriutuu puhemies Maon luottomies ja Kiinan kansallisen turvallisuuden vartija. Vastoin kaikkia odotuksia Jinzhen murtaa vihollisen Purppura-koodin ja kohoaa yhdessä yössä Kiinan suurimmaksi (joskin salassa pidetyksi) kansallissankariksi. Mutta kun vihollinen ottaa käyttöön Purppuran seuraajan, Jinzhen rikkoo koodinmurtajien kirjoittamatonta sääntöä ja päättää tarttua uuteen haasteeseen - kohtalokkain seurauksin.

Koodinmurtaja on kiehtova kuvaus historiasta, uhrauksista, pakkomielteestä sekä häilyvästä rajasta hauraan nerouden ja hulluuden välillä. Mai Jia (s. 1964) on Kiinan palkituimpia ja luetuimpia nykykirjailijoita, jonka teoksia on Kiinassa myyty miljoonia kappaleita.”

Olen kiertänyt tätä kiinalaisen Jiang Benhun salanimellä Mai Jia kirjoittamaa kirjaa kuin kissa kuumaa puuroa. Toisaalta esittelyteksti tuntui kiehtovalta, mutta toisaalta taas ajattelin kirjan olevan jotain vaikeatajuista ja ponnisteluja vaativaa. Ajatus on tullut varmaan sanonnasta ”kiinalainen juttu”, jonka kuvittelin ulottuvan myös kirjoihin. Päätin kuitenkin tarttua härkää sarvista ja ottaa luettavaksi tämän Kiinan palkituimman ja luetuimman nykykirjailijan teoksen enkä pettynyt.

Kuparikylässä syntyy 1930-luvun alussa isopäinen äpärä, jonka äiti menehtyy synnytykseen. Lapsen kohtaloa punnitaan pitkään, mutta lapsen yhteys isoäitiinsä Rong Youyingiin lopulta määrää lapsen paikaksi Kuparikylän ja Rongin suvun kartanon. Lasta ei virallisesti nimetä, mutta saa kutsumanimekseen Piru. Taaperoikäisenä pojan ottaa hoteisiinsa Kuparikylässä asuva iäkäs unien tulkitsija, herra Vieras, joka nimeää pojan Isopäiseksi Hyönteiseksi, koska lapsella on suunnaton pää ja surullinen kohtalo. Kun herra Vieras tuntee kuolemansa lähestyvän, hän ottaa yhteyttä N-yliopiston rehtoriin, Rongin sukuun kuuluvaan nuoreen Liljaan ja rukoilee rehtoria ottamaan täysin sosiaalisia taitoja vailla olevan, mutta äärettömän älykkääksi osoittautuneen Isopäisen Hyönteisen luokseen. 

Nuori Lilja tulee uteliaisuudesta tapaamaan Isopäistä Hyönteistä ja huomaa, että poika on matemaattisesti käsittämättömän lahjakas. Ilman opetusta Isopäinen Hyönteinen on ymmärtänyt kertolaskujen logiikan ja osaa myös soveltaa keksimäänsä käytäntöön. Nuori Lilja päättää siltä seisomalta ottaa Isopäisen Hyönteisen hoteisiinsa ja ennen koulun aloittamista Isopäisen Hyönteisen nimi muutetaan Rong Jinzheniksi. Lapsella onkin monta nimeä. Perheen parissa Rong Jinzheniä kutsutaan Helmiveljeksi ja koulussa puolestaan Koppaneroksi, joka viittaa Rong Jinzhenin suunnattomaan älykkyyteen. 

Myöhemmin yliopistossa nuori Rong Jinzhen tutustuu šakkimestari ja matematiikan professori Jan Liseiwicziin, joka vaikuttuu Rong Jinzhenin kyvyistä. Miesten välille syntyy syvä ystävyys, mutta heidän tiensä eroavat aikanaan Liseiwiczin muuttaessa maasta. Siitä muutama vuosi myöhemmin matemaattisesti lahjakas Rong Jinzhen puolestaan värvätään koodinmurtajaksi Erikoisyksikkö 701:een ja hän saa ensimmäiseksi tehtäväkseen murtaa vihollisen käyttämän Purppura-koodin. Rong Jinzhen tekee mahdottomasta mahdollisen ja sokaistuu saamastaan huomiosta. Seuraavaksi hän päättää ottaa tähtäimeensä Mustan, Purppuran seuraajan, mutta ajatustensa astian katoamisella on kohtalokkaat seuraukset.

Tarina on fiktiivisen Rong Jinzhenin elämäkerta, jonka kertoo anonyymi kertoja. Alkuun kirjan maailma tuntui vieraalta, mutta hyvin nopeasti Rong Jinzhenin tarina tempaisi minut mukaansa enkä olisi oikein malttanut laskea kirjaa käsistäni. Mielestäni tarina on vetävä ja tasapainoinen, vaikka kirjailija kuljettaa tarinaa eteenpäin hieman totutusta poikkeavalla tavalla. Suurin osa kerronnasta on kertojan haastattelujen pohjalta laatimaa, mutta seassa on sopivasti niin suoria haastattelulainauksia kuin kertojan omiakin ajatuksia, selityksiä ja tulkintoja. 

Kerronta ei ole kuitenkaan kömpelöä, vaan kaikki kerrontatyylit sulautuvat toisiinsa niin, että tarinan jännite säilyi kirjan loppuun asti. Tarina itse asiassa vain koko ajan parani loppua kohden ja viimeinen osa joka koostuu Rong Jinzhenin elämäntarinaa täydentävistä selityksistä, osoittautuikin mielenkiintoisimmaksi. Haluaisin sanoa, että viides osa räjäytti pankin, mutta se on ehkä liian voimakkaasti sanottu siitä, että joukossa olikin petturi. Mielestäni ei ole kuitenkaan yhtään liioiteltua todeta, että kirjailijalla ehdottomasti on kertojan lahja.

Jälkisanat:

Tarina oli kiinnostava kurkistus täysin toisenlaiseen kulttuuriin ja Kiinan ulkopoliittiseen historiaan. Helmikuussa ilmestyvä seuraava osa Pimeä voima on ehdottomasti lukulistallani.

Helmet-haasteessa kirja menee kohtaan 46. Kirjan nimessä on vain yksi sana.

Ei kommentteja: