Koonti luetuista kirjoista

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Nainen hytissä 10

Ware, Ruth (2017): Nainen hytissä 10. Suom. Terhi Kuusisto. Otava. E-kirja, vastaa painettuna 352 s.

”Liikkuuko laivalla murhaaja? Huippusuositun Ruth Waren psykologisesta trilleristä ei puutu tiivistä tunnelmaa ja ahtaanpaikankammoa. Lo on saanut unelmiensa tilaisuuden todistaa kykynsä toimittajana risteilyaluksen neitsytmatkalla. Luksusristeilijän lähtiessä kohti Pohjanmerta matka saa kuitenkin odottamattoman käänteen kun Lo uskoo nähneensä murhan. Kukaan muu ei kuitenkaan huomannut mitään - eikä yksikään matkustajista ole kateissa. Risteily jatkuu, ja vähitellen Lo alkaa tuntea, että on laivalla vankina. Entä kuka on nainen hytissä 10?”

Luin viime vuonna Ruth Waren esikoisromaanin Synkän metsän siimeksessä, koska kannen kehu ”Vuoden kuumin rikosromaani” herätti kiinnostuksen. Lause oli liioittelua, mutta kirja oli kuitenkin ihan viihdyttävä ja laitoin kirjailijan nimen muistiin. Tämän uuden kirjan osalta odotukseni eivät sitten olleetkaan kovin korkealla mutta ajattelin, että Nainen hytissä 10 sopii aiheensa puolesta ainakin Helmet-haasteeseen, vaikka ei tarjoaisikaan mitään suurta lukunautintoa.
 
Velocity -nimisessä matkailualan lehdessä työskentelevä 32-vuotias Lo (Laura) Blacklock saa mahdollisuuden näyttää kyntensä, kun hänen esimiehensä joutuu jäämään pois Pohjanmeren risteilyltä. Risteily on luksusjahti Aurora Borealiksen neitsytmatka, jolle on kutsuttu pieni ja valikoitu joukko matkailualan ammattilaisia sekä jahdin omistajan Richard Bullmerin ystäviä. Ensimmäisenä yönä merellä Lo havahtuu siihen, että viereisen hytin parvekkeen ovi avataan ja sen jälkeen kuuluu loiskahdus. Lo syöksyy sängystä parvekkeelle ja ehtii nähdä valkoisen käden pyörähtävän veden pinnalla.

Lo’n näkemää putoamista selvitellään laivalla, mutta hytti numero 10 on ollut koko ajan tyhjillään, eikä henkilökunnastakaan ole ketään kateissa. Tutkimuksiin ei uhrata enempää aikaa eikä vaivaa, koska alkoholinkäytön ja masennuslääkityksen takia Lo'ta pidetään tasapainottomana ja epäluotettavana. Lo kuitenkin tietää, että viereisessä hytissä on ollut nuori nainen ja haluaa sinnikkäästi todistaa olevansa oikeassa. Tästä alkaakin Lo'n henkilökohtainen painajainen uhkauksineen ja hytistä vietyine tavaroineen. Pelottelusta huolimatta Lo päättäväisesti jatkaa tutkimuksiaan ja lopulta Lo huomaa olevansa pahassa pinteessä keskellä Norjanmerta.

Kirjalla oli tymäkkä alku ja ehdin jo innostua, mutta hyvä alku suli nopeasti ja mietin mikä tarinassa alkoi häiritsemään. Jossain vaiheessa tajusin, että asetelmassa on paljon samaa kuin kirjailijan ensimmäisessä kirjassa. Pieni valikoitu ryhmä, suljettu tila jossain kaukana tavoittamissa ja jotenkin hermokimppu päähenkilö. Itse tarina ei kuitenkaan ollut täysin ennalta-arvattava, mutta pääkäänne tuntui kovin tutulta ja yhdistinkin sen nopeasti erääseen Agatha Christien kirjaan. Juonesta jäikin puuttumaan aito yllätyksellisyys. Mitä siis sanoa kirjasta, joka tuntuu monessa suhteessa jonkin toisen toisinnolta? Totean, että tarina oli kuitenkin ihan luettava, kevyt välipala, vaikka ei ollutkaan mitään kekseliäisyyden ja omaperäisyyden ilotulitusta.
 
Jälkisanat:

Ensimmäisessä kirjassa oltiin maalla ja tässä toisessa kirjassa merellä, joten kolmannen kirjan tapahtumat keskittyvät varmaan ilmaan. Aion kyllä lukea kolmannenkin Ruth Waren kirjan ja toivoisin sen olevan jotain muuta kuin vanhojen ideoiden kierrätystä.

Helmet-haasteessa kirja menee kohtaan 23. Kirjassa on mukana meri.

Ei kommentteja: