Koonti luetuista kirjoista

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Vera

Swärd, Anne (2018): Vera. Suom. Jaana Nikula. Otava. E-kirja, vastaa painettuna 380 s.

”17-vuotias ranskalaistyttö Sandrine pakenee sodan kauhuja Ruotsiin 1945. Raskas salaisuus on sekoittaa hänen järkensä. Sandrine menee naimisiin yläluokkaisen lääkäri Ivan Cederin kanssa, ja korskeat häät vietetään saaristossa hyytävässä talvisäässä. Skandaali on valmis kun kureliiveihin nyöritetty morsian synnyttää hääyönä tyttären. Kuka on lapsen isä? Vauvan siniset silmät herättävät Sandrinessa kauhua, ja hän kavahtaa tämän koskettamista. Hän elää ylellisessä tukholmalaishuoneistossa nukkevaimona, eikä voi paljastaa taustaansa kenellekään. Mutta Cederin tunnekylmän perheen muillakin jäsenillä on salaisuutensa. Pystyykö Sandrine lopulta voittamaan pelkonsa, kohtaamaan menneisyytensä?”

Viime vuoden lopulla tutkin hyvin tarkasti juuri ilmestyneitä kevään kirjakatalogeja ja painoin mieleeni monia mielenkiintoisia kirjoja. Mielessäni olevalta kirjalistalta nappasin Veran, mutta kirjoja olisi ollut hyvä laittaa myös paperille. Jonkin matkaa luettuani ihmettelin miten lukemani ei nyt oikein tunnu vastaavan sitä, mistä ajattelin kirjan kertovan. Nuori morsian ei suinkaan näytä haluavan päästä eroon sukunsa synkistä salaisuuksista vaan päinvastoin, hänellä itsellään luurangot tuntuvat kolisevan kaapissa. Tarkistin esittelytekstin ja olen sekoittanut kaksi kirjaa. Tämä kirja ei ollut lukulistallani ja hetken erehdystä harmiteltuani mietin, että ehkä tämä tästä vielä lähtee. Ei lähtenyt.

Ranskassa syntynyt ja siellä varhaislapsuutensa viettänyt 17-vuotias Sandrine pakenee Saksan miehittämästä Puolasta Ruotsiin ja päätyy Ivan Cederin taloudenhoitajaksi. Ivan mieltyy Sandrineen ja Sandrine hyväksyy Ivanin ehdotuksen avioliitosta. Häiden jälkeen ja lapsen synnyttyä Sandrine kuitenkin huomaa olevansa oman elämänsä vankina. Avioliitto on kulissi, eikä Sandrinea toivoteta Cederin perheeseen erityisen lämpimästi tervetulleeksi. Sandrinen sopeutumista vaikeuttavat myös hänen omat salaisuutensa, joiden paljastumista hän suorastaan kammoksuu. Ponneton ja alistunut Sandrine elää seuraavat vuodet jonkinlaisena Cederin perheen marionettina, mutta menneisyyden taakka kasvaa lopulta aivan liian suureksi ja Sandrinen on tehtävä ratkaisuja.

Tarinan keskiössä on Sandrine ja erityisesti Sandrinen kokemukset toisen maailmansodan aikana. Ihan jännittävältä kuulostanut nykyisyys onkin vain jonkinlainen kehyskertomus, jonka tarkoituksena on välittää Sandrinen menneisyyteen liittyvä pääkertomus. Cederin perheen roolina on lähinnä eri tavoin lietsoa Sandrinen ahdistusta ja paljastumisen pelkoa. Tarina ei kuitenkaan tuonut esimerkiksi sodan aikaisiin kokemuksiin minkäänlaista uutta näkökulmaa ja vaikea tehtävähän se onkin, koska viimeisten vuosikymmenten aikana sotakokemuksia on jo käsitelty aikalailla joka kantilta. Tarina kyllä viljelee vihjauksia ja antaa ymmärtää paljon, mutta loppujen lopuksi oikein mitään ei jää käteen. Tiivistetysti sanottuna hidastempoinen tarina kuvaa yhden naisen kamppailua häpeälliseksi kokemansa menneisyytensä kanssa, eikä loppukaan paljasta onnistuiko nainen solmimaan jonkinlaisen rauhan häntä piinanneiden asioiden kanssa.

Jälkisanat:

En muista lukeneeni kirjailijan aiempia kirjoja, mutta Vera ei houkuttele lukemaan tuleviakaan. Kirja ei varsinaisesti ollut tylsä, mutta nykyisyys vähän harmillisesti jäi menneisyyden jalkoihin. Kaikkia lopun tapahtumiakaan ei sen kummemmin selitetty ja olisin kaivannut selkeämpää tarinan päättämistä.

Ei kommentteja: