Koonti luetuista kirjoista

maanantai 14. toukokuuta 2018

Ready player one

Cline, Ernest (2012): Ready player one. J. Pekka Mäkelä. Gummerus. E-kirja, vastaa painettuna 510 s.

”Peli alkaa. Voittaja löytää aarteen ja pelastaa maailman. Oletko valmis? Seitsemäntoistavuotias Wade Watts pelaa peliä, jonka voittaja perii maailman rikkaimman miehen ja universumillisen virtuaalimaailmoja. Rikas pelisuunnittelija on luonut valtavan, avoimen virtuaalitodellisuuden, jonka hän muun omaisuutensa ohella testamenttaa sille joka ratkaisee sinne kätketyt kolme arvoitusta. Sekä arvoitukset että vihjeet liittyvät 70–80-lukujen populaarikulttuuriin, josta Wade tietää käsittämättömän paljon. Lopulta Wade törmää onnekkaasti ensimmäiseen ratkaisuun ja käynnistää vaaralliseksi osoittautuvan loppuvaiheen, jossa täytyy mm. pelata virheetön Pac-Man-peli ja osata Monty Pythonin vuorosanoja ulkoa.

Ready Player One on ollut myyntimenestys USA:ssa ja sen elokuvaoikeudet on myyty Warner Brothersille. Kirja on kuin Nick Hornbyn High Fidelityn ja elokuvan Paluu tulevaisuuteen risteytys, se esittelee estottoman pakkomielteisesti musiikkia, elokuvia, kolikkopelejä, sarjakuvia, animea, roolipelejä, kirjoja, jne.”

Alkuvuodesta ajattelin lukea Ready player onen Helmet-haasteen kohtaan 22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin. Ostin kirjan suolaisella hinnalla ainoasta paikasta mistä sen sillä hetkellä löysin ja niinhän siinä kävi, että kirja jäikin lukematta kun aina jokin sillä hetkellä mielenkiintoisemmalta tuntuva ohitti sen. Miten tämä kirja nyt sitten valikoitui luettavaksi? No, valitsin lukulaitteesta lukemattomat-kategorian, laitoin silmät kiinni ja tökkäsin sormella ruutua.

Tarinassa eletään 2040-lukua ja maailma kamppailee massiivisen energiakriisin kourissa. Lamakin on jatkunut kolmatta vuosikymmentä ja työttömyys on ennätyskorkealla. Ihmiset kaikkialla maailmassa yrittävät selvitä miten taitavat ja kurjaa todellisuutta paetaan pelisuunnittelija James Hallidayn 1980-luvulla luomaan OASIS-simulaatiomaailmaan. Pelillä miljardiomaisuuden kerännyt Halliday kuolee ja hän julkaisee kuolemansa jälkeen testamenttinsa postuumisti verkossa. Testamentin mukaan James Hallidayn valtavan omaisuuden perii se, joka ensimmäisenä löytää Hallidayn OASIS:kseen kätkemän pääsiäismunan. Testamentti villitsee maailman mutta ongelmana on vain se, että kukaan ei tiedä mitä etsiä ja mistä etsintä rajattomassa virtuaalimaailmassa tulisi aloittaa.

Halliday ei ole tehnyt tehtävää helpoksi ja maailman munastajille selviää, että löytääkseen pääsiäismunan heidän on ensin ratkaistava arvoituksia ja sen jälkeen vielä läpäistävä erinäisiä tehtäviä.  Onnistuakseen tässä munastajan on tunnettava läpikotaisin James Hallidayn 70–80 –lukujen lempipelit, elokuvat ja tv-sarjat, joten tehtävä tuntuu mahdottomalta. Pääsiäismunajahdin alkamisesta ehtii kulua viisi vuotta, ennen kuin ensimmäinen avain löytyy ja sen jälkeen Hallidayn luomalle tulostaululle alkaa nousta tasaisin väliajoin nimiä. Ylimpänä kuitenkin keikkuu Parzival, Wade Wattsin alias nimi. Läpäistyään ensimmäisenä ensimmäisen portin Wade tulee kuitenkin huomaamaan ihmisluonnon nurjat puolet.

Monikansallinen IOI mediakonserni ja maailman suurin internetpalvelutarjoaja on palkannut satoja, ellei jopa tuhansia kuutosiksi kutsuttuja munastajia, jotka vääristävät kilpailun. Kuutosilla on takanaan rahaa ja resursseja ja he toimivat joukkueena, jossa voittajana on aina yritys, ei yksittäinen munastaja. Kuutoset haluavat löytää pääsiäismunan hinnalla millä hyvänsä ja yläviitosten, eli Waden, Art3miksen, Aechin, Daiton ja Shoton on keksittävä miten taistella niin toisiaan kuin kuutosiakin vastaan. Yläviitoset huomaavat nopeasti, että kuutosten hyökkäykset eivät rajoitu pelkästään virtuaalimaailmaan ja yläviitoset ovat vaarassa myös IRL, mutta lopulta sisuuntunut ja nokkela Wade hoksaa miten kuutoset saadaan polvilleen.

Tarina on nopeatempoinen ja juonenkäänteet seuraavat toisiaan hengästyttävällä tahdilla. En kuitenkaan ole koskaan ollut innostunut peleistä, tv-sarjoista tai elokuvista, joten ensimmäiset sata sivua olivat pelkkää tervanjuontia. Kaikki viittaukset peleihin ja sarjoihin menivät viheltäen ohi, enkä kokenut virtuaalimaailmaakaan mitenkään kotoisaksi. Waden löydettyä ensimmäisen avaimen ja läpäistyään ensimmäisen portin, jokin minussa naksahti ja tempauduin tarinan vietäväksi. Inhosin kuutosia, kannustin ylävitosia ja ihastelin Waden kekseliäisyyttä ja rohkeutta. Tarinasta sukeutuu jännittävä kilpajuoksu ja siinä on jotain kiehtovaa, vaikkakin perusasetelma on tuttuakin tutumpi hyvät vastaan pahat. Jos olisi tuntenut paremmin 80-luvun populaarikulttuuria, niin kirjasta olisi voinut saada enemmänkin irti, mutta kyllä se näköjään osui ja upposi tällaiseen aiheeseen perehtymättömäänkin.

Jälkisanat:

Ernest Clinelta on jo julkaistu suomeksi hänen toinen kirjansa Armada, joka kustantajan sivujen mukaan on hilpeä ufotrilleri. Minun on jossain vaiheessa pakko hankkia tämä kirja.

Helmet-haasteessa kirja menee kohtaan 7. Kirjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan.

Ei kommentteja: