Koonti luetuista kirjoista

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Nopeasti piirretyt pilvet

Nivukoski, Paula (2019): Nopeasti piirretyt pilvet. Otava E-kirja, vastaa painettuna 334 s.

”Vahvatunnelmainen esikoisteos sinnikkäästä 1920-luvun pohjalaisnaisesta, jota elämä taivuttaa muttei murra. Isälle annettu lupaus joutuu koetukselle, kun aviomies pakenee merten taa. Kun Liisa menee naimisiin Kallen kanssa, edessä siintävät onnelliset vuodet täynnä hellyyttä. Mutta avioliitto onkin rahapussin nyörien kiristämistä, laskiämpärin tyhjentämistä ja valittava vanha äiti tuvan nurkassa. Kalle lähtee paremman elämän perässä Amerikkaan, ja Liisa jää lastensa kanssa Isoonkyröön. Häntä painaa lupaus, jonka hän antoi isälleen tämän kuolinvuoteella: talo on pidettävä suvussa. Mutta kuinka paljon nuori nainen jaksaa harteillaan kantaa?”

Nopeasti piirretyt pilvet on Paula Nivukosken esikoisromaani, joka kertoo hänen isoäitinsä tarinan 1920-luvun Pohjanmaalla. Liisa Koskiluhta on kolmesta lapsesta keskimmäinen, mutta isoveli Taisto on kuollut ennen Liisan ja sisarensa Sennin syntymää. Anna-äiti ei ole päässyt esikoisensa menetyksestä yli ja tyttäret joutuvat kilpailemaan aaveen kanssa. Taiston voittanutta ei kuitenkaan ole ja etenkin Liisa on äitinsä silmätikku. Tyttöjen onneksi isä suojelee heitä äitinsä pahimmilta moitteilta, mutta isä sairastuu vakavasti ja kuolinvuoteellaan velvoittaa Liisan pitämään talon suvussa. Liisan harteille lankeaa valtava taakka.

Liisalla olisi ottajia, mutta Liisa ihastuu vilkkusilmäiseen Kalleen ja nuoripari ottaa yhdessä tilan hoitoonsa. Huonot satovuodet saavat kuitenkin helpommasta elämästä haaveilevan Kallen lähtemään Amerikkaan ja Liisa jää pitämään tilaa äitinsä ja lastensa kanssa. Senni on lähtenyt jo aiemmin räätälin oppiin, joten Sennistä ei ole apua kuin kesäisin heinänteossa ja yksinäinen Liisa kaipaisi kipeästi ystävää. Elämä onkin yhtä puurtamista ja ikävöintiä, mutta Liisaa ajaa eteenpäin isälleen antama lupaus.

Jussipaita on minun ainoa kosketukseni Pohjanmaahan, mutta toki olen kuullut pohjalaisista luonteenpiirteistä ja romaani tuo esiin jäyhyyden, ylpeyden ja puhumattomuuden. Kirjailijan kerronta sitä vastoin on hyvin runollista ja kuvailevaa, jollain tapaa mahdottoman herkkää ja kohtauksittain etenevää Liisan aina aika ajoin vaipuessa mietteisiinsä. En tempautunut tarinan vietäväksi, mutta se ei johtunut suomen kielen rikkauden ja ilmaisuvoiman osoittavasta kerronnasta vaan enemmänkin siitä, että en yksinkertaisesti päässyt sinuiksi pohjalaisen mielenmaiseman kanssa.

Jälkisanat:

Löytämässäni haastattelussa kirjailija kertoo, että hänellä on työn alla toinen 1920-luvun Pohjanmaalle sijoittuva romaani. Tässä tarinassa liikutaan saaristossa ja kirjailija vihjaa, että siinä on pieniä yhtymäkohtia ensimmäiseen romaaniin.

Helmet-haasteessa kirja menee kohtaan 29. Kirjassa nähdään unia.

Ei kommentteja: