Koonti luetuista kirjoista

keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Varjon sisar

Riley, Lucinda (2019): Varjon sisar. Suom. Hilkka Pekkanen. Bazar. E-kirja, vastaa painettuna 733 s.

Varjon sisar on D'Aplièsen sisaruksista kertovan seitsenosaisen kirjasarjan kolmas osa. Tähän mennessä suomennetut ovat:

3. Varjon sisar

”Tähti D'Apliese on tottunut tiiviiseen yhteiseloonsa sanavalmiin CeCe-sisarensa kanssa. Kasvatti-isän kuoltua Tähti huomaa kaipaavansa itsenäisyyttä. Ero sisaresta tuntuu mahdottomalta, mutta lopulta Tähti päättää aloittaa oman syntyperänsä selvittämisen. Omalaatuisen Papa Saltin jättämä vihje vie hänet vanhan lontoolaisen kirjakaupan ovelle. Tähti kerää kaiken rohkeutensa, avaa oven, ja jossain kaupan sisällä kilisee pieni kello. Vuonna 1909 Englannin Järviseudulla itsenäinen ja itsepäinen Flora MacNichol vannoo, ettei koskaan menisi naimisiin. Hän asuu onnellisena kodissaan maineikkaan Beatrix Potterin naapurissa. Kohtalon oikku heittää Floran kuitenkin Lontooseen kuningas Edward VII:n hovin seurapiirien helmoihin, jonka petollisiin pauloihin Flora on vaarassa kompastua.

Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -romaani aloitti huikean kirjasarjan, jonka jokaisessa osassa seurataan yhden sisaren tarinaa. Varjon sisaressa vanhan kirjakaupan pölyiset niteet johdattavat ujon ja hiljaisen Tähden sata vuotta aiemmin eläneen Floran uskomattomiin vaiheisiin ja itsensä löytämisen tielle. Tähden on vihdoin aika loistaa, astua varjoista valoon.”

Lähes saman ikäisen sisarensa CeCen (Celaeno) varjossa kasvanut Tähti (Asterope) kokee sisarensa liian hallitsevaksi ja alkaa kaivata omaa tilaa. Tunteen siivittämänä Tähti päättää avata Papa Saltin hänelle jättämän kirjeen, jossa Papa Salt pahoittelee vähiä vihjeitä ja ainoat johtolangat ovatkin Lontoossa sijaitsevan Arthur Morstonin kirjakaupan käyntikortti, Flora MacNicholin nimi sekä pieni, taidokkaasti valmistettu onykspantteri. Kirjeen luettuaan Tähti kuitenkin päättää ettei ole vielä valmis etsimään juuriaan, mutta tarpeeksi monta kertaa Arthur Morstonin kirjakaupan ohitettuaan, Tähden on astuttava sisään.  

Kirjankaupan nykyinen omistaja Orlando Forbes paljastaa Tähdelle olevansa sukua Flora MacNicholille ja varmistuttuaan Tähden vilpittömistä aikeista, hän yhdessä veljensä Mousen kanssa pikkuhiljaa avaa Tähdelle suvun vaiheita. Tähdelle selviää, että Flora MacNichol on elänyt hyvin epätavallisen elämän, jota on aina varjostanut jokin salaisuus. Tutustuminen Forbeseihin aloittaa Tähdessä myös prosessin, jonka seurauksena hän alkaa irrottautua CeCestä. Saadessaan tarpeeksi etäisyyttä sisareensa Tähti ymmärtää mitä Papa Salt tarkoitti armillaariin kaiverruttamallaan lauseella: ”Tammi ja sypressi eivät kasva toistensa varjossa.” CeCe on toiminut Tähden puhemiehenä ja Tähti puolestaan ollut CeCen henkinen tuki, mutta nyt heidän molempien on aika opetella seisomaan omilla jaloillaan.

Olen kuin tuuliviiri tämän kirjasarjan kanssa. Ensimmäisessä osassa ihastuin kirjailijan ideaan seitsemästä sisaresta ja Maian tarina vei minut mukanaan, mutta päätin kuitenkin lukea seuraavat osat englanniksi. Toinen osa, The Storm Sister, osoittautui käsittämättömän hidastempoiseksi ja jaarittelevaksi, joten olin kahden vaiheilla kummalla kielellä luen tämän kolmannen osan vai luenko ollenkaan. Kaipasin kuitenkin helppoa, vähän viihteellisempää lukuromaania ja tähän tarpeeseen Varjon sisar osoittautui oikein onnistuneeksi valinnaksi.

Siinä missä toinen osa oli traagisuudessaankin imelä, kliseinen ja ennalta arvattava, niin tässä kolmannessa osassa on mielenkiintoisia henkilöitä sekä sopivasti käänteitä ja rosoisuutta. Flora MacNicholin elämästä ei suinkaan sukeudu mikään Tuhkimo-tarina ja varsin persoonallinen kirjakauppias Orlando Forbes puolestaan värittää Tähdestä kertovia osuuksia. Menneisyys ja nykyisyys myös vaihtelevat mukavasti, joten tarina on tasapainoinen ja romaanin pituudesta huolimatta jännite säilyy alusta loppuun asti. Odotankin mielenkiinnolla minkälainen lukukokemus on syyskuussa ilmestyvä Helmen sisar, jossa matkataan CeCen mukana Australian takamaille.

Jälkisanat:

Törmäsin internetissä Apu-lehden artikkeliin, jonka mukaan Lucinda Riley ei kirjoita sarjaa itse, vaan hän kertoo tarinan sanelukoneeseen puhtaaksikirjoittajaa varten. Hän ei myöskään koskaan kuuntele saneluitaan uudestaan, joten jäin kyllä miettimään kuinka iso rooli puhtaaksikirjoittajalla mahtaa itseasiassa ollakaan.

Helmet-haasteessa kirja menee kohtaan 35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä.

Ei kommentteja: