Koonti luetuista kirjoista

sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Eevan kolme tytärtä

Shafak, Elif (2018): Eevan kolme tytärtä. Suom. Sari Karhulahti. Gummerus. E-kirja, vastaa painettuna 484 s.

”Peri kasvaa Istanbulissa seuraten hämmentyneenä isänsä yksinäisen sekularismin ja äitinsä islamilaisen uskonnollisuuden yhteentörmäystä. Opiskeluvuosinaan Oxfordissa Peri tutustuu iranilaiseen ateistityttöön Shiriniin ja poliittisesti suuntautuneeseen Monaan. Näiden kolmen hyvin erilaisista muslimitaustoista tulevan naisen välinen ystävyys on odottamaton: Shirin on syntinen, Mona uskova ja Peri epävarma.

Perin elämä muuttuu dramaattisesti, kun hän tapaa karismaattisen mutta kiistellyn professori Azurin, elävän legendan, joka opettaa seminaareissaan jumalasta. Azur ei ole teisti eikä ateisti vaan kutsuu omaa linjaansa kolmanneksi poluksi. Mutta onko Azur radikaali humanisti, joka voi tarjota uuden rauhanomaisen ja kaikenkattavan lähestymistavan, vai onko hän pohjimmiltaan turmeltunut sielu? Perin elämän kautta Elif Shafak tutkailee lähietäisyydeltä nykypäivän Turkkia ja paljastaa syvästi jakautuneessa yhteiskunnassa piilevät ongelmat.”

Varakas kotirouva Peri (Nazperi) Nalbantoğlu on hyvä vaimo, äiti, kansalainen ja muslimi. Tähän hän on päässyt lopettamalla asioiden kyseenalaistamisen ja päättämällä tyytyä siihen mitä on saanut. Kauan uinuneet muistot pulpahtavat kuitenkin pintaan, kun Peri teini-ikäisen tyttärensä kanssa on matkalla illallisjuhliin ja Perin käsilaukku ryöstetään ruuhkassa auton takapenkiltä. Mitään ajattelematta Peri ryntää varkaan perään ja joutuu käsirysyyn, mutta sekään ei järkytä Periä niin paljon, kuin käsilaukusta taistelun tuoksinassa tipahtanut vanha valokuva. Kuva on otettu Oxfordin yliopiston kampuksella ja siinä poseeraavat professori Azur sekä Peri opiskelutovereidensa Shirinin ja Monan kanssa. Kuva sinkoaa Perin sillä samalla hetkellä sellaisten tapahtumien keskelle, jotka hän on halunnut unohtaa.

Peri on kasvanut perheessä, jossa kaikkien loukkaavimmat riidat on käyty Jumalan takia. Perin äiti Selma on harras muslimi, kun taas isä Mensur ei Selman Jumalasta perusta. Mensur tekee syntiä, Selma lepyttelee Allahia päivin öin ja Peri puolestaan riitelee Jumalan kanssa. Uskontoon liittyvät erimielisyydet tuhoavat perheen ja Peri kuvittelee saattavansa vanhempansa taas yhteen, jos vain pystyisi yhdistämään isänsä ja äitinsä Jumalan. Uskonasiat saavatkin Oxfordiin opiskelemaan lähteneen Perin hakeutumaan professori Azurin seminaariin, jossa tutkitaan mistä puhutaan, kun puhutaan Jumalasta. Professori opetusmetodeineen jakaa mielipiteitä, mutta karismaattinen Anthony Azur kietoo Perin pauloihinsa. Peri on kuitenkin liian nuori ymmärtämään, että hyvin ehdottomalla professorilla on omat syynsä luennoida selittämättömästä, eikä professori puolestaan ymmärrä vastuullista asemaansa, joten katastrofin ainekset on koossa.

Tarinan kehyskertomuksena on illalliskutsut, mutta seurusteluun keskittymisen sijasta Peri aika ajoin palaa menneisyyteensä. Vieraiden keskenään käymien keskusteluiden ja Perin muistojen kautta Turkista muodostuu kuva hyvin ristiriitaisena maana, joka modernisuudessaan on poikkeus islamilaisessa maailmassa, mutta jonka pinnan alla kuitenkin jyllää vanhoilliset, perinteiset arvot. Mielestäni romaani onkin vahva ja kantaaottava yhteiskuntakuvaus, jossa erityisesti sekularismin ja fundamentalismin välistä mittelöä avataan ulkomaalaiselle lukijalle helpommin ymmärrettävän arkielämän kautta. Painavista teemoistaan huolimatta tarina on vetävä ja sisältää myös mielenkiintoisia ajatuksia, joista itseäni puhutteli erityisesti professori Azurin vakaumusten nurinkurisuus: ”Varmuus synnyttää ylimielisyyttä, ylimielisyys sokeutta, sokeus tietämättömyyttä ja tietämättömyys lisää varmuutta.” Eevan kolme tytärtä ei ole kevyen viihdyttävää kesälomalukemista, mutta itse pidin kovasti ja jos ei vierasta uskontoa käsitteleviä kirjoja, niin suosittelen lukemaan.

Jälkisanat:

Kirja on verrattain rohkea ottaen huomioon sen, että Elif Shafakia on vuonna 2006 syytetty turkkilaisuuden halventamisesta. Turkin rikoslain mukaan henkilö, joka aliarvioi tai loukkaa turkkilaisuutta tai Turkin johtoa, voi saada kuudesta kuukaudesta kolmeen vuotta vankeutta ja Shafakin kirjassa Kirottu Istanbul armenialainen henkilöhahmo puhuu turkkilaisista teurastajina. Kirjailijan saama syyte hylättiin myöhemmin ja tänä päivänä ehkä aika tai EU-pyrkimykset ovat tehneet tehtävänsä, eikä nykypäivän Turkkia tarkasteleva Eevan kolme tytärtä ole täyttänyt rikoksen tunnusmerkkejä.

Helmet-haasteessa kirja menee kohtaan 43. Kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi.

Ei kommentteja: