Koonti luetuista kirjoista

tiistai 20. elokuuta 2019

Ihan pähkinöinä

Kanto, Anneli (2018): Ihan pähkinöinä. Karisto. E-kirja, vastaa painettuna 235 s.

”Lapsuudenkoti tarvitsee Mirjamia juuri sanalla hetkellä, kun työpaikalla myllertää. Ei auta muu kuin ostaa junalippu Seinäjoelle, vaikka pääkaupunkiin jää nuori, sileärintainen poikaystäväkin. Pohjanmaalla odottavat äiti - mumma - alaikäinen siskontyttö Usva ja Usvan eläinkatras sekä Salim. Varsin pian käy ilmi, että Salim kuuluu lähes kalustoon ja että Mirjami on kiikissä sen jälkeen, kun vastaanottokeskuksen touhukkaat, lauleskelevat mammat lakkaavat huoltamasta mummaa. Maalaiselämä on stressaavaa: pitää tehdä kalasoppaa ja makaronilaatikkoa, suihkuttaa äitiä, kuskata Usvaa hammaslääkäriin, tilata nuohooja ja likakaivontyhjentäjä. Mutta mikään ei vedä vertoja sille riesalle mikä seuraa, kun Usvan Barbara-kuttu tulee kipeäksi ja on kiikutettava eläinlääkärille.”

Keski-ikäinen Mirjami työskentelee asiakassuhdepäällikkönä viestintätoimisto Armossa ja elää trendikästä elämää, joka on rakennettu yhden kortin, työpaikan, varaan. On hulppea työsuhdeasunto ja -auto, palkalla puolestaan voi tarjota pientä kivaa luksusta niin itselle kuin nuorelle miesystävällekin. Geelin & Galjun ilmoittaessa Armon olevan uusien, globaalien mahdollisuuksien edessä ja kurssia on tarkistettava, Mirjami aavistelee pahaa. Aavistukset käyvät toteen ja kun sisarentytär ilmoittaa akuutista kriisistä kotipuolessa, Mirjami lähtee Seinäjoelle. Mirjami toiveikkaasti kuvittelee vain käväisevänsä hoitamassa asiat kuntoon mutta huomaa, etteivät ne olekaan pelkällä tahdolla tai rahalla ratkaistavissa.

Kaipasin jotakin kevyttä luettavaa, mutta olen lukenut niin monia muka-hauskoiksi osoittautuneita, että suhtauduin romaaniin jo nimensä perusteella aikamoisella varauksella. Olikin iloinen yllätys huomata, että kirjan huumori upposi minuun ja vaikka en nyt herennyt nauramaan ääneen, niin kivaa minulla kirjan parissa oli. Riemastuttava tarina etenee sujuvasti, kieli on mukavan kepeää ja dialogi sukkelaa puhumattakaan päähenkilöistä: keski-ikäinen trendisetteri Helsingistä, pääkaupungin kotkotuksista mitään tietämättömät iäkäs äiti ja teini-ikäinen sisarentytär sekä hyväsydäminen maahanmuuttaja Irakista. 

Henkilöt eivät kuitenkaan ole kliseisiä, eikä kirjailija käytä ikään tai taustaan liitettyjä stereotypioita, vaan erilaiset ajatusmaailmat vain johtavat herkullisiin tilanteisiin. Muihin lukemiini tässä onkin se ero, että henkilöitä tai tapahtumia ei ole vedetty niin sanotusti överiksi, vaan tarinassa säilyy kautta linjan tasapaino. Toivottavasti kirjailijalla oli kirjoittaessa yhtä hauskaa kuin minulla lukiessa ja olenkin yllättynyt siitä, miten kirjailija taitaa niin aiheiltaan vakavammat romaanit, kuin tällaisen kepeämmänkin revittelyn.

Jälkisanat:

Anneli Kanto on kirjailija, näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja. Wikipediasta voi yhdellä silmäyksellä tutustua hänen laajaan tuotantoonsa ja lista on vaikuttava.

Helmet-haasteessa kirja menee kohtaan 19. Et pidä kirjan nimestä ja korvaa kohdassa olleen Kaj Korkea-ahon kirjoittaman Pahan kirjan. Ajatuksenani on julkaista haasteeseen lukemani kirjat haasteen FB-ryhmässä ja siinä julkaisussa nostaa esille kirjoja, jotka yllättivät ja joista erityisesti pidin.

Ei kommentteja: